Tämä violetti trikookude on ostettu Turun käsityömessuilta muutama vuosi sitten, ja se putkahti esille tyttären muuton yhteydessä. Niinpä lupasin virkata hänelle uuteen asuntoon maton.
Karvakuono sitä vastoin toivoo, että voisi pitää maton nukkuma-alustanaan. Hmm..
Kumpi voittaa?
Käytin mallina Suuren käsityölehden mainoksen mukana tullutta ohjetta.
Tosin virkkasin silmukoita sen mukaan alkoiko reuna kupruilla vai ei. Purkamistakin jouduin harrastamaan useampaan otteeseen ennen kuin sain reunasta suoran.
Tyttären vaatekaapista löytyi myös pieneksi jäänyt samettihame, jonka helmassa oli kaunista kirjailua. Ehdotin, että voisin ommella siitä tyynyn. Kellohelmaisesta, pitkästä hameesta riitti kangasta reilun kokoiseen tyynyyn. Tosin, ei siitä paljon kangasta jäljelle jäänyt, kun tein taskullisen mallin kahdesta kappaleesta, niin että kissaperheen tyynynpäällinen olisi helppo laittaa pesuun.
Saman tein sain viedyksi ompelukoneen ja saumurin huoltoon.
Edellisestä kerrasta olikin jo aikaa. Nyt ei muuta kuin koneet jouluompeluksia surruttamaan. Olisi tässä muutama muukin projekti hoidettavana, joten saas nähdä mihin aika riittää.
Ensi viikolla minulla on epävirallinen hoitohevonen sillä aikaa kun omistaja lomailee etelän auringossa. Mahtavaa!
Aivan mahtavaa alkavaa viikkoa Sinulle!
t. Rentukka
Vitsit matosta tuli kyllä hieno. Se taito mulla on opettelematta. Tuntuu, että en opi sitä sitten millään.
VastaaPoistaKyllä sinä Mehtäemäntä varmasti opit maton virkkaamaan.! Ehkä ensimmäiseen mattoon kannattaa tilata ontelokudetta ja käyttää kuteelle suunniteltua ohjetta esim juhannusruusu- mattoa.
VastaaPoistaMiten kaunis matto! Minä olen haaveillut tuollaisesta matosta, mutten ole uskaltanut ryhtyä virkkaamaan. Kun tahtoo kädet kipeytyä noin paksua virkatessa.
VastaaPoista