MaMa-haaste nro 8 "Kevään juhla"

Kevät on yhtä juhlaa.

 Se tarkoittaa työelämän puolella  kiirettä. Askarrellaan koristeita, kortteja, lahjoja

kasvatetaan ruohoa ja kukkia, harjoitellaan ohjelmia. Tänä vuonna sattui vielä pääsiäinen ja vappu  peräkkäin. Ja kun niistä on selvitty, onkin Äitienpäivä!

Lähdin kiireistä huolimatta taas mukaan MaMa-haasteeseen, kun Leena patisteli osallistujia.   

Tällä kertaa virkkasin kaulakoruja, joita voi käyttää kevään juhlissa tai antaa lahjaksi. Tulossa on myös valkoisesta langasta virkattuja kaulakoruja, mutta niitä en ehtinyt saada valmiiksi.

 Purin vanhan korun palasiksi,

Alkuperäinen kaulakoru, jonka olen ostanut kirppikseltä.

Virkkasin renkaasta uuden korun. Lopuille osillekin löytyy ehkä vielä käyttöä.

Tämä koru jää kyllä omaan käyttööni. Se sopii niin hyvin lempipuserooni!

Tämä toinen on tehty rannerenkaaseen. Sen ajattelin antaa lahjaksi !



Kevään merkkejä

Kyllä saatiin upea pääsiäinen tänä vuonna; neljä vapaapäivää ja loistavat ulkoilusäät! Nyt en voi esitellä valmistuneita käsitöitä, koska muut asiat menivät edelle. Käytiin katsomassa jäätilannetta mökillä.

Jäät ohenevat lupaavasti. Vastarannalla naapuri polttaa roskia. Sankka savupilvi pilasi muilta mökkiläisiltä puhtaan ilman :(

Koskelopariskunta pääsee ensimmäisinä varaamaan parhaat pesintäpaikat. Lokit olivat jo ehtineet valtaamaan nämä kivenkolot. Tietää aikamoista kiljuntaa ja laiturien sotkemista....

Metsä on aivan sininen siellä missä sinivuokot kukkivat!



 Tämä kaunokainen on omalta pihalta. Istutan joka vuosi pääsiäisnarsissit kukinnan jälkeen maahan. Multa on käynyt laihanlaiseksi kaivonrenkaan ympärillä.

 

Valkovuokko kukassa pihalla tänä aamuna!! Tämä on varma kevään merkki.:)

                                                      Ihanaa 2. pääsiäispäivän jatkoa !

Ihanaa!

Ensimmäiset sinivuokot meidän pihalta! Sen kunniaksi bloginikin sai keväisemmän ilmeen:)

MaMa-haaste nro 7 "Kivi, paperi, sakset"

MaMa-haasteeseen osallistuminen jäi tällä kertaa ihan viimeiseen päivään. Ajatuksia on ollut viikon verran muhimassa, mutta vasta tänään pääsin kaivamaan tarvikkeita esille. Näistä lähdin liikkeelle:



Ikean vitriinilaatikko, kivimaalia, kiviä,paperinarua, prässättyjä lehtiä, itsetehtyä paperia ja ensiapu pakkauksen sakset ym, ym.

Aloitin maalaamalla vitriinilaatikon kullanhohtoisella maalilla ja sakset pronssinvärisellä askartelumaalilla. Saksiin sumutin myös hopeista spaymaalia.



Laatikko ja sakset saivat väriä pintaan.



Kopioin Michelangelon elämäkerrasta (Romain Rolland,1921) kaksi sivua, tekstiä ja kuvan. Seuraavaksi "vanhensin" paperit kahvissa.

Paperi värjäytymässä kahvissa.

Loppu olikin sitten somittelua ja liimailua. Luovuin ruususervetistä. kun löysin oikeita, prässättyjä ruusuja ja lehtiä.

Virtiinihyllylle kasasin kiviä, kukkia ja sakset.

Valmiin työn valokuvaaminen oli hankalaa lasin takia. Toivottavasti saatte jonkinlaisen käsityksen lopputuloksesta!

Verkkohuivi

Sain valmiiksi verkkohuivin, johon ostin langat Turun käsityömessuilta. Kauhavan Lanka-aitan ostastolta ostin puuvillalankaa, jonka nimi on Natural Cotton. Huivin ohje löytyy tästä. Siellä on paljon muitakin houkuttelevia ohjeita. Nyt alkaa vaan olla tekemistä yllin kyllin, ja on saatava entiset valmiiksi ennen kuin aloitan uutta. Huivin verkko syntyy neulomalla mallineuletta 2 oikein yhteen ja langankierto kaikilla 34 silmukalla sekä oikealla että nurjalla puolella. Huivi on 150 cm pitkä, niin että se menee kaulan ympäri kahdesti. Huivi tuntuu miellyttävältä iholla, vaikka neuloessa epäilinkin, että siitä tulee liian paksu.

Krokotiilin kaula on sileä ja rypytön, siksi se pääsi malliksi!



Menin välittömästi kosmetologille ja pyysin "anti-age-hoitoa" - vaikutus ei vielä ole alkanut näkyä ; )



Kotoista ja vihreää

Salainen neuleystäväni on aivan ihana! En vielä edes osannut odottaa pakettia, kun jo sain hakea postista pehmeän, tuoksuvan lähetyksen. Paketista löytyi kauniin vihreä tiskirätti (inhoan tuota sanaa, keksikää joku parempi sana, please!), ei todellakaan mikään rätti, vaan bambu-puuvillalangasta neulottu tulppanein koristeltu pyyhe. Sama vihreä jatkuu Novitan virkkauslangassa, josta saa neulottua tai virkattua keväisen pitsiliinan, kuten Sny ehdotti. Sitten oli vielä laudeliina Ystävän pylly- kirjonnalla varustettuna, paketti kesäisiä servettejä, sitruunakaramellejä ja sitruunantuoksuisia kynttilöitä. Sny:n täytyy olla taikuri, kun sai noin paljon mahtumaan yhteen lähetykseen. Kiitos tosi paljon!

Huhtikuun paketin teemana on koti.



Kevät edistyy

... tuskallisen hitaasti mutta varmasti.

Salainen neuleystäväni muistutti minua lähestyvästä pääsiäisestä lähettämällä rairuohonsiemeniä. Ne on tänään laitettu multaan.

Älä koskaan jätä huomiseksi sitä, mistä voit nauttia jo tänään. Kiitos Sny - pidetään mielessä!

Laitoin viikolla vähän muitakin siemeniä itämään. Rucolan siemenet ehtivät ensimmäisinä vihertää.

Nämä pelakuut ostin varmuuden vuoksi puutarhalta, koska en edelleenkään luota siihen, että omieni talvettaminen onnistuu. Lajikkeesta ei ole tietoa, mutta näyttävät kauniin vaaleanpunaiselta. Voisiko olla sitä Mårbackaa, mistä blogeissanne on ollut puhetta?

Vielä ehtii Puutarhamessuille! Aurinkoista sunnuntaita kaikille lukijoille. :)

Luo uutta vanhasta

Ostin Maija Paavilaisen uuden kirjan "Luo uutta vanhasta". Kirjasta löytyy paljon ideoita komeroihin kätketetyn  materiaalin ja käytöstä poistettujen tavaroitten uudistamiseen. Maija Paavilainen kirjoittaa esipuheessaan, että sysäyksen kirjan syntymiselle antoi kasvava sinisten farkkujen pino vaatekaapissa. Farkusta voi tehdä monenlaista. Toteuttamisen arvoisia ideoita voisi olla vaikkapa pitsikoristeiset seviettirenkaat, hauska kissatyyny auringonottoalustaksi tai torkkupeitto. Muovipussien säilytyspussin ajattelin toteuttaa vanhasta tyynyliinasta kirjan ohjeen mukaan. Myös vanhoille laudoille ja esineille voi löytää uusia käyttötapoja esim. puisesta leikkuulaudasta saa muistitaulun liitutaulumaalilla!

Nappasin kirjasta  purkinpäällystämisidean. Purkinsuojuksena on lapasen tai sukan joustinneuleinen varsi, jonka molemmista päistä poimitaan silmukat ja joita jatketaan neulomalla sileää neuletta 5 cm. Päätelty neule käännetään rullalle ja viimeistellään kiertämällä villalankaa ympärille.



Haaste

Sain tällaisen haasteen Marikalta:

Laita blogiisi 4. valokuva-albumisi 4. kuva ja kerro siitä..

Tein työtä käskettyä, ja skannasin valokuvan.

Siinäkin oli jo haastetta tarpeeksi!

Tämä on aivan erityinen kuva minulle tärkeästä paikasta.

Tässä on kaksi laituria, joista vasemmanpuoleinen kuului lapsuudessani isäni vanhemmille ja oikeanpuoleinen äitini vanhemmille.

Näillä laitureilla olen ottanut aurinkoa, lukenut, pelannut ja ruokkinut sorsia.

Nyt toinen mökki on perikunnan, ja arvata saattaa, ettei siellä enää mikään ole kuin ennen :(

Tässä rannassa opettelin uimaan ja sukeltamaan.

Tässä järvessä opettelin onkimaan ja kalastamaan.

Näihin kiviin törmäsin kumipatjalla ja auton sisärenkaalla polskutellessa.

Tässä kivikossa elää ihania rapuja!!

Tänne toin myös perheeni kesäisin.

Tässä kuvassa järven selällä näkyy pieni piste, vene.

 Poikani ja hänen paras kaverinsa ovat kalassa. 

Enää he eivät pääse yhdessä kalaan...

Ihmisen elonpäivät ovat kuin ruoho, kun tuuli käy hänen ylitseen, häntä ei enää ole.

Haastan neljä seuraavaa:

Satu

Nanni D.

Illusiah

Lilianna Lehdokki

Dominoa ja pintaremonttia

Dominoa

Sain Domino-huivin eilen valmiiksi.Näin tällaisen huivin eräällä tilkkutyökurssilaisella ja halusin samanlaisen. Etsin ohjeen Drops-desingin sivuilta. Lanka on Dropin  Fabelia, josta neuloin nyt ensimmäistä kertaa ja väri on nimeltään pink mix. Ostin ensin 5 kerää, mutta jouduin hakemaan yhden kerän lisää, eikä viimeisestä kerästäkään jäänyt kuin muutama metri jäljelle. Huivia ei tarvitse erikseen kasata,  vaan uusi pala aloitetaan poimimalla silmukat edellisen palan sivusta.  Tätä oli kiva tehdä, kun huivi kasvoi pala palalta.

ja pintaremonttia

Kaksi viikkoa sitten, perjantaina 19.3. , lähiseudulla kallioperän murtolinjalla peruskallio liikahti 1-2 cm ja aiheuttivat 2,6 magnitudin järistyksen, mikä säikäytti ihmisiä. Minultakin on kysytty, tunsinko mitään. Kyllähän se huomasi; kuullosti siltä kuin lumet olisivat tulleet ryminällä alas katolta kattopellit paukkuen tai jossain olisi räjäytetty kalliota. Pakko oli mennä ulos tarkistamaan, onko katto vielä paikallaan.

Yhtenä päivänä huomasin oudon halkeaman seinässä ja tapetissa kupruja portaikon nurkassa. Nyt viimeistään on portaikon remontin aika! En ole yhtään pahoillani, päinvastoin!



Anteeksi huono kuvanlaatu!