Videonauhasta virkattu lyhty

Tässä viime hetken vinkki ahkerille joulupukin apulaisille!

 

Eräs koulumme opettaja oli ostanut myyjäisistä videonauhasta virkatun lyhdyn, jota hän esitteli muille opettajille ja oppilaille. Videonauhan virkkaaminen tuntui ensin vähän oudolta ajatukselta, mutta kun mietin lisätöitä nopeille 5-luokkalaisille, ehdotin heille tällaisen lyhdyn virkkaamista.

 

                   Ihan kivaa puuhaa videonauhan virkkaaminen olikin. Ensin ruuvasimme vanhat videokasetit auki ja sisältä löytyi siistit kelat, josta nauha juoksi näppärästi. Käytimme nro 6 virkkuukoukkuja, joilla työ eteni pylväitä tehden melko joutuisasti, kun silmukatkin saivat jäädä löysäksi. Vieläkin suurempaa koukkua voisi ehkä käyttää.

 

                        Lyhty aloitettiin virkkamalla renkaaseen 8 silmukkaa. Pohjaan tehtiin lisäyksiä kuten pipoon eli lisäyssilmukoiden väliin jäävä silmukkamäärä kasvoi joka kerroksella aina yhdellä, kunnes ympyrän läpimitta oli noin 25 - 30 cm. Sitten virkattiin muutama kerros ilman lisäyksiä, kunnes alettiin taas vähentää silmukoita. Ylös jättiin vajaa 10 cm halkaisijaltaan oleva aukko, jonka päälle virkkasimme ripustusnauhan.          

 

Lyhdyn sisälle puhallettiin ilmapallo. Lyhdyn pinta siveltiin liima-vesiseoksella ja jätettiin kuivumaan. Ilmapallo puhkaistaan kun liima on kuivunut ja lyhty kovettunut muotoonsa.

 

 

                 Sisälle voi laittaa pattereilla toimivat valot niin että lyhdyn sijoittelu on helpompaa.

 

Olen itsekin saanut valmiiksi kaksi lyhtyä! Ylemmässä kuvassa näkyy ensimmäinen harjoitusversio, joka on pohjastaan vähän turhankin leveä. Toisesta tuli jo pyöreämpi ja tasaisempi.

Näihin kahteen lyhtyyn meni yksi 3 tunnin VHS kasetillinen nauhaa.

                                      

 

 

Viikonloppuna kävin etsimässä joulumieltä joulumarkkinoilta sekä Porvoossa että Saaren joulumaassa. Ostoskoriin kertyi mukavasti lankoja, joulukukkia ja herkkuja. Tuttuja myyjiä ei voinut ohittaa, joten piparkakkutalojakin oli ostettava kaksin kappalein ;))

Vielä yksi kiireinen viikko töissä ja sitten hellitetään hetkeksi!

 

Mitä parhainta alkavaa viikkoa Sinulle!
t. Rentukka

 

 

 

Kumpi voittaa?

 

Tämä violetti trikookude on ostettu Turun käsityömessuilta muutama vuosi sitten, ja se putkahti esille tyttären muuton yhteydessä. Niinpä lupasin virkata hänelle uuteen asuntoon maton.

Karvakuono sitä vastoin toivoo, että voisi pitää maton nukkuma-alustanaan. Hmm..

Kumpi voittaa?

 

                       

         Käytin mallina Suuren käsityölehden mainoksen mukana tullutta ohjetta.

Tosin virkkasin silmukoita sen mukaan alkoiko reuna kupruilla vai ei. Purkamistakin jouduin harrastamaan useampaan otteeseen ennen kuin sain reunasta suoran.

      

 

Tyttären vaatekaapista löytyi myös pieneksi jäänyt samettihame, jonka helmassa oli kaunista kirjailua. Ehdotin, että voisin ommella siitä tyynyn. Kellohelmaisesta, pitkästä hameesta riitti kangasta reilun kokoiseen tyynyyn. Tosin, ei siitä paljon kangasta jäljelle jäänyt, kun tein taskullisen mallin kahdesta kappaleesta, niin että kissaperheen tyynynpäällinen olisi helppo laittaa pesuun.

 

Saman tein sain viedyksi ompelukoneen ja saumurin huoltoon.

Edellisestä kerrasta olikin jo aikaa. Nyt ei muuta kuin koneet jouluompeluksia surruttamaan. Olisi tässä muutama muukin projekti hoidettavana, joten saas nähdä mihin aika riittää.

 

 

 

Ensi viikolla minulla on epävirallinen hoitohevonen sillä aikaa kun omistaja lomailee etelän auringossa. Mahtavaa!

 

Aivan mahtavaa alkavaa viikkoa Sinulle!

t. Rentukka

Muista heijastin!

 

Olen metsästänyt helppoja ompeluideoita tekstiilityön tunneille.

Tässä kehittelemäni heijastinnauha, joka on vielä testaamatta oppilailla.

Keltainen kangas on turvaliivistä, samoin kuin heijastinnauha on saatu leikkaamalla  kuluneesta liivistä.  

 

Pian on tarvetta heijastimille, kun illat pimenevät vaikka muuten olemme saaneet nauttia lämpimästä alkusyksystä.

 

 

 

Muista heijastin pimeällä!

t. Rentukka

Eläinystävien iloksi

Talo myyntiin ja rojua vähemmäksi-projekti edistyy tyydyttävästi. Takkahuoneen paneliseinä  paljastui, kun seinäkaapit tyhjennettiin ja vietiin pois.

 

 

Lidlistä syksyllä ostamani hyasintit aukevat pääsiäiseksi. Ihana tuoksu! 

 

Projektin etenemistä on tälläkin viikolla haitannut se, että komeroita siivotessa tuppaa tulemaan vastaan jotain sellaista, joka vaatii työstämistä.

Muun muassa olen saattanut ostaa kirppikseltä laukun eurolla tai kahdella kivojen sankojen takia. Laukun raato on saanut jäädä varastoon odottamaan vuoroaan.

 

Nahkalaukuista on ollut mielessä tehdä kissanleluja. Pari kivaa ideaa olen kopioinut Eilen tein-blogista. Toiseen helppotekoiseen kissanleluun olisi tarvittu superpalloja, jotka valitettavasti jo ehdin myydä kirppiksellä. Harmillista, mutta toistaalta... Hannelle kiitos ideoista!

 

Käyttämäni nahka taisi olla jäykempää kuin Hannella, enkä saanut solmittua nauhoihin kuin vaivoin kaksi solmua. Muutama kappale lähti eilen koekäytöön ja jännityksellä odotetaan, hyväksyttiinkö uudet lelut vai ei.

 

 

Kiiltävä keinonahka ja rapiseva muovinauha muuttivat myös kissanleluiksi.

 

 

 

Rapiseva lelu on ommeltu pehmeästä fleecestä.

 

 

Tätäkin ideaa testataan parhaillaan! Ehkä sisukseen voisi lisätä mirrinminttua?

 

 

 

 

Karvakuonolle käytiin tänään ostamassa uudet valjaat. Poika oli kasvanut näistä ulos!

Remmit olivat hiertäneet kainaloiden alta, ja minä ihmettelin miksei lenkkeily maistu.

Uudet valjaat ovat eri mallia (y-valjaaat)  ja säätövaraa riittää.

Eiköhän näillä taas ala vauhti kiihtyä ja kilot karista!

 

 

 

 

Huhtikuun 1. päivä kuvasin ensimmäisen sinivuokon nupun

kotipihassa! Ei ollut aprillia.

 

 

Hyvää viikonloppua kaikille! Ja kiitos ihanista kommenteista edelliseen postaukseen.

t. Rentukka

 

Hamsterin vikaako?

Siltä varalta, jos talolle löytyy ostaja ja meille tulee eteen muutto pienempään, olen alkanut karsia tavaraa. Tavaroista eroon pääseminen ei tosiaankaan ole yksinkertaista, varsinkin kun on asunut samassa asunnossa melkein 30 vuotta, ja 4-henkinen perhe on kutistunut kahden aikuisen taloudeksi. Olen jo kokeillut sekä kirpputoreja että vaihtorinkejä ja todennut, että samaan lopputulokseen pääsee yksinkertaisesti lahjoittamalla tavaraa pois.

 

 

 

Tänään oli hyvä ilma tuulettaa vaatteita. Tarkoitus olisi tuoda komeroon takaisin vain ne

1) jotka menee vielä päälle

2) kelpaavat vielä töissä tai kotona.

Suurin osa taitaa joutua laatikkoon

1) kelpaavat vielä mökillä tai

2) näistä en luovu vielä(kään)

3) näistä voisi tehdä vielä jotain.

 

Mieheltä tuo lajittelu sujui paljon helpommin.

 Minä sen sijaan tein löytöjä.

Kuten laatikollisen vöitä!

 

 

Viime vuonna kävimme Kevät-messuilla Helsingissä ja otin siellä kuvan jakkarasta, jonka istuinosa on tehty vöistä.

 

 

En siis missään tapauksessa voi hävittää vyökokoelmaani.

 

 

 

 

Jos olisin muistanut tämän idean sen jälkeen kun olisin kiikuttanut vyöt kierrätykseen,

arvatkaa olisiko harmittanut!

 

Kevät-messuille taas ensi viikonloppuna uusia ideoita haalimaan :)

 

                                                   

Joulukirjan inspiroimaa

 

Idea näihin säilykepurkeista tehtyihin kynttilälyhtyihin osui viimeksi silmääni Joulun ihanat askareet-kirjasta. Olen törmännyt samantyyppisiin lyhtyihin askartelu- ja joululehdissä ennenkin, ja olen jopa säästänyt joitakin säilykepurkkeja odottamaan toteutusta. Viikonloppuna Puuha-Pete tarjoutui poraamaan reiät, sitten kun olin ensin piirtänyt kuviot purkien kylkiin ja kertonut, mistä oli kyse.

 

 

 

Joskus olen suunnitellut tätä oppilastyöksikin, mutta ainakin meidän porakone painoi niin paljon, että poraaminen vaati vahvaa rannetta ja sitkeyttä. Ehkä uudet porakoneet ovat kevyempiä ja helpompia käyttää pientenkin kanssa. Naula ja varasa olisivat tietysti yksi vaihtoehto. Onko kellään kokemuksia?

Maalasin purkit 2-3 kertaa spraymaalilla, jonka ostin postilaatikon maalaamista varten, mutta postilaatikko päätettiinkin vaihtaa kokonaan uuteen. Helmet olivat myös varastossa entuudestaan, ja eityisesti lasihelmet taittavat valoa kauniisti.

 

Sininen hetki meidän kesähuoneessa, joka seisoo edelleen paikoillaan, vaikka tarkoitus oli aloittaa remontti jo ajat sitten. Projektin aloittamista on ollut pakko siirtää kevääseen, koska on pitänyt keskittyä muihin, isompiin murheisiin ensin.

 

 

Liekki lämmin kynttilästä

syttyy ihmissydämeen,

matkaa arjen hämärästä

teen jo juhlaan jouluiseen

 

 

 

Tämä jouluruno on kopioitu täältä, klik, klik.

 

 

 

Mekosta tunika

Kiitos kaikille viime postaukseen tulleista kommenteista!

 Pian saan kuvia valmiista villatakistakin, mutta sitä ennen pieni ompeluprojekti koirakuvien kera!

Ompelukoneen vieressä majailee sininen Ikea-kassi, jossa säilytän korjattavia vaatteita sekä niitä, joista voisi vielä saada jotain. Siellä on pitkään lojunut tämä pellavamekkokin, jonka helmaan kerran roiskahti öljyä, eikä tahra lähtenyt useista pesukerroista huolimatta pois. Vaikka pellavakangas rypyistyy niin, että tahra ei ole niin silmiinpistävä. mekkoa ei enää tullut käytettyä.

 

 

Lyhensin mekon helmaa reilusti sivuhalkioihin asti ja tein palasta pitkän suikaleen,

jonka ompelin laskoksille helmaan.

 

 

 

 

Mekko on alunperin ostettu  H&M: ltä aika monta vuotta sitten,

mutta siinä on kivoja yksityiskohtia, kuten konekirjontaa pääntien renassa ja hihansuissa.

 

 

 

Karvakuono kiittää kehuista ja näyttä miten tarkka nenä hänellä on!

 

 

 

 

Herkullista päivää kaikille!

 

t. Rentukka ja Karvakuono

 

Blue jeans

 

Meillä on alkamassa remontti, jonka alta olen kolunnut läpi varastoja, ja löytänyt aarteita,

mm. farkkuja lähes esihistorialliselta ajalta. Voin joskus toiste esitellä farkkumuotia noin

30-vuoden ajalta (samoin kuin vyörärönmittani kasvua), mutta tällä kertaa ajattelin kertoa,

miten sain kasaa vähän pienemmäksi!

PS. tällaiseen porrasjakkaraan löytyy duuunausvinkki täältä.

 

 

 

sisälläkin on tasku, joka ei näy kuvissa 

 

Laukku on mitoitettu Samsungin tabletille. Pienensin laukkua vielä pesun jälkeen sivusaumoista, joten se pitäisi pestä uudelleen niin että saumavarat hapsuttuisivat enemmän.

(kannattaa laittaa tiiviiseen pussiin, muuten muu pyykki on langanpätkiä täynnä)

 

Muutama ompeluidea on mielessä, mutta kaikki hyvät ideat otetaan vastaan ilomielin!

Mitä farkuista voisi vielä tehdä?

 

 

Auringonsäteet kultaavat viljapellon.

 

Vielä saisi aurinko lämmittää,

jatkukoon kesä pitkään! 

 t. Rentukka

Oli simmarit ja sammarit

 

Innostuin batiikkivärjätyistä sammareiden lahkeista edelleen.

Tänään ompelin niistä pikkulaukun!

En väitä, että olisin ehtinyt päivässä kirjomaankin, vaan tunnustan ommelleeni

ristipistot jo viime kesänä.

 

 

Olin leikannut lahkeet aika huolettomasti, koska olin ajatellut tehdä näistä paloista taskuja, joten saumat eivät osuneet ihan niin kuin olisin toivonut. Pohjan ompelussa meni myös sormi suuhun, mutta onneksi täältä netin ihmeellisestä maailmasta löytyy apu pulmaan kuin pulmaan.

Tällä kertaa Hipun blogista. Kiitos Hippu selkeistä ohjeista.

 

 

Sivusaumaan laitoin lenksut, joihin nyörin saa kiinni (solmimalla, varmasti olisi fiksumpikin tapa).

Nyöriksi löytyi silmälaseille tarkoitettu nauha.

Tukevoitin laukkua silittämällä samettiin tukikankaan ja sisälle laitoin vuoreksi
samaa kangasta kuin miehen toilettilaukkuun. Olen tosi tyytyväinen!

 

 

Leikkimökin kunnostusprojekti on edennyt niin, että homepesu on tehty ja värikartta haettu maalikaupasta. Tänää tyhjensin mökistä romuja pois ja löysin sieltä tällaisen sängyn päälle ripustettavan verkon. Meidän pihassa kasvavat 30 vuotta vanhat puut alkavat muodostaa kivoja koloja ja piilopaikkoja, kuten tänne hevoskastanjan alle, jonne pääsee nyt tosi hyvään jemmaan hyttysiä karkuun.

Jostain jos löytyisi vielä mukava tuoli, jossa voisi löhöillä!

 

Hyvää kesäkuun ensimmäistä!

t. Rentukka

Jatkuuko talvi?

Eilen jo näytti siltä, että säässä tapahtuisi muutoksia, mutta tänään ei aurinko enää jaksa paistaa.

 En ole vielä päässyt käyttämään uutta kevättakkianikaan. Kaulurin olen saanut valmiiksi.

 

Kauluri on neulottu kaksinkertaisena Novitan Rose Mohair- ja Polku-langoilla.

Malli on sama kuin aiemmin esittelemässäni violetissa kaulurissa.

Nuo hienosti takin väreihin sopivat valopallot ostin ennen joulua Stockmannilta

 samalla reissulla kun kävin allergiatutkimuksissa (joista joskus myöhemmin lisää).

Jos löydän jostain vielä turkoosia Rose Mohairia, neuloin samalla väriyhdistelmällä tähän takkiin sopivan myssyn. Viime talvena neuloin miesten palmikkomyssyn Regia Highland Tweedistä, ja löysin sille langalle tämän tunturineuleisen peruspipon ohjeen Kodin Kuvalehden nettisivuilta.

Lanka on tosi kaunista ja miellyttävän tuntuista.

Viime lauantaina kokoonnuimme neljä vanhaa opiskelukaveria vaihtamaan kuulumisia. Meitä yhdistää käsityöharrastus, josta riittää keskusteltavaa, ja joka saattaa vielä poikia vaikka millaisia yhteisiä projekteja. Ainakin ostosmatka Tallinnaan on lähiaikojen suunnitelmissa.

Kun yhdessä vaihdetaan ajatuksia, alkaa mielessä muhia ideoita, joita päättää kotona alkaa toteuttaa.

Nyt sain idean siitä, mitä voisin tehdä tästä takista, joka on seissyt kaapissa lähes käyttämättömänä parikymmentä vuotta.

 

Takki ulottuu lähes maahan asti, joten ainakin helmasta voin leikata reilusti puolen metrin levyisen suikaleen pois ja kokeilla tehdä siitä tällaista:

 

 

Tämä ihana paloista ommeltu matto on tehty kierrätetyistä villakankaista ensin

 huovuttamalla ja sitten värjäämällä. Palan reunoihin on ommeltu pykäpistoja.

Eikö olekin kaunis!

 

Jatkuukohan talvi vielä pitkää?

 Perjantaina pitäsi alkaa kevät, näinköhän!

 

 

 

 

Muodonmuutos

Appivanhempien ullakolta löytyi kaunis sateenvarjo, joka kulkeutui minulle duunattavaksi.

Irrotin kankaan varovasti rungosta ja aloin suunnitella kassia.

Halusin kokeilla tehdä itse sellaista pientä apukassia, joka sullotaan kassin

 kulmassa olevaan  pussukkaan.

Ompelin ensin vuorikankaasta kaitaleet, joihin tein nyörikujat. 

Sitten leikkasin kassin kulmiin enstex-kankaasta kolmiot. 

Kolmion pitkälle sivulle kiinnitin  kaitaleet suoralla ompeleella ja 

laitoin nuppineuloilla kappaleet  paikoilleen kassin oikealle puolelle.

                                                    Seuraavaksi ompelin pohjasauman.

Sitten oli vuorossa sangat, joihin käytin sateenvarjon reunaa, joka kaartuu juuri sopivasti.

Kulmaan vielä ommel, jolla pussukka ja kiristysnauha pysyvät paikoillaan.

Sitten testataan, mahtuuko kassi pussukkaan .....

Ja tuleeko kassi ulos pussukasta?

Toimiihan se!