Tuulen suojaan!

Ostin Taito-keskuksesta tarvikepaketin koukuttuja kintaita varten. Pakkaus sisälsi SandnesGarnin Easyä ja Smarttia sekä tietysti ohjeen. Olisin halunnut vähän iloisempia värejä, mutta vaihtoehdot olivat vähissä. Kaksipäinen virkkuukoukku piti myös hankkia. Lankapaketti maksoi 15 euroa.

 

Koukkuaminen oli minulle aivan uusi tekniikka, ja se olikin aika helppoa ja nopeaa.

Kavennuksista ja lisäämisistä ei tosin tullut oikein hyvää jälkeä, kun ohuempi Smart jäi rumasti näkyviin. Tässä mallissa tehtiin peukalokiila silmukoita lisäämällä, mutta siitäkin olen nähnyt toisenlaisia muunnoksia. Esim. Paula-Kristiinan blogissa on kauniita koukuttuja lapasia,

 klik, klik.

 

 

 

 

Leikin taas kuvankäsittelyohjelmalla ja muutin taustan säätöjä. Alempi on alkuperäinen kuva ja ylemmässä olen muuttanut taustan värikylläisyyttä.  

Kummasta pidät enemmän?

 

 Sain myös valmiiksi nämä kädenlämmittimet, jotka on tehty smc Extra Merinosta.  Linkki ohjeeseen klikkaamalla tästä. . Lyhensin resorin pituutta n. 20 kerroksella, mutta silti nämä riittävät pitkälle hihansuun sisälle tai resorin voi taittaa kaksinkerroin.

 

Tässäkin olen käsitellyt vasemman puoleista kuvaa, mutta muutos ei näytä niin suurelta.

(lisäsin maskin, säädin kuvan mustavalkoiseksi, sitten poistin mustavalkomuunnosta neuleen ja sulkien päältä maalaamalla sivellin-työkalulla)

 

 

 

Silmukoiden päättely tehtiin nurjalta puolelta eli päättelykerros aloitetaan vastakkaiseen suuntaan neulomalla ensin 1 n, sitten 2 n takareunoistaan yhteen ja edellinen silmukkka vedetään kavennuksen yli. Reunasta tuli tosi siisti ja sopivan kireä.

 

 

                    Eino-myrsky riepotteli eilen kuvausrekvisiittani, kun tuuli vei huivin mennessään, mutta onneksi se tarttui karviasipensaaseen eikä kadonnut taivaan tuuliin!

 

Toivottavasti selvisitte myrskystä yhtä vähällä!

 

Hyvää päivänjatkoa! t. Rentukka

Sydänkranssi

 

 

Sain kipinän jatkaa havutöitä, kun havupallopuu onnistui aika hyvin. Laitoin siihen lisää valosarjoja, niin että se valaisee mukavasti terassia. Meillä pimeys alkaa laskeutua siinä viiden maissa.

 

Tein kranssin pohjan rautalangasta ja sen päälle kiinnitin pieniä havuoksia, joita jäi jäljelle havupallosta. Sitten tein Suvikummun Marjan ohjeiden mukaan katajanoksista pieniä nippua,

 joita aloin kiinnittä kärjestä ylöspäin. Seuraava nippu peittää aina edellisen kannan ja sen ympärillä olevan rautalangan.

 

 

 

 

Kranssista tuli kohtalaisen tuuhea, vaikka katajanoksia oli vajaa muovikassillinen.

Koristelu jäi vähän kesken, kun oli niin kiire kuvaamaan, mutta ajatuksissa on vielä jatkaa koristelua.

Kun tulee pakkasta, jäädytän jääpaloja ja ripustan roikkumaan sydämen keskelle!

 

 

 

 

 

Olin pari viikkoa sitten kuvankäsittelukurssilla. Siellä tuli tosi paljon uutta asiaa,

jota pitäisi harjoitella ahkerasti ennen seuraavaa osiota.

Tässä käytin Macig Wand- työkalua ja vaihdoin taustan väriä.

Halusin nähdä miltä se näyttää julkaistuna. Heti kättelyssä voin sanoa, että varjostusta pitäisi lisätä, että kranssi pysyisi seinässä eikä pomppaisi näin pahasti esiin.

Todella haastavaa, mutta mielenkiintoista!

 

 

 

Seuraava pihatyö onkin lintujen ruokintapaikkojen laitto. Tämä kuva on viime talvelta.

 

Karvakuono kiittää myötätunnostanne, mutta emäntä on harkinnut käyntiä eläinlääkärillä....

 

t. Rentukka

 

 

Lemmentuskaa

 

Eilen oli tämän syksyn harmain ja sateisin päivä tähän mennessä. Olisi luullut, että Karvakuono olis pysynyt tyytyväisenä sisätiloissa, mutta ei! Meidän sohvannurkkakoira uikutti sydäntä särkevästi, kunnes annoin periksi ja lähdin sen kanssa ulos. Kun päästiin kotiin, sama kitinä alkoi uudelleen ja silloin arvasin, että tyttyöhän tuon levottomuuden on saanut aikaan.

 

 

 

 

Tänään sama jatkuu, mutta nyt en tule enää huijatuksi lenkille.

Karvakuono pitää vahtia terassilla.

 

Huomasin metsätien varressa penkan raivauksen jäljiltä pieniä kuusentaimia ja -oksia,

joita kannoin sieltä pois mätänemästä. Sopivat hyvin tähän havupuu-kokeiluun.

Suvikummun Marjalle iso kiitos mahtavista ohjeista. Seuraavaksi ajattelin kokeilla

sydänkranssin tekoa.

 

 

  

            Tämä oli ensimminen havupuu, jonka olen ikinä tehnyt :)

                          Oasispallon etsiminen oli aikamoinen haaste. Kodin Terrasta lopulta löysin. 

Laitoin ruukun pohjalle muutaman kiven painoksi, sitten hiekkaa ja  päälle sammalta. 

Hennoista kuusenoksista tuli tällainen "hapsullinen" pallo, mutta olen ihan tyytyväinen. 

Snyltä saamani valosarja tuli heti käyttöön!

 

Ostin tällaiset pitkävartiset hanskat käsien suojaksi, että pystyin leikkaamaan ja käsittelemään havuja.Ne toimivat aika hyvin, vaikka olihan ne jäykemmät kuin tavalliset ohuet puutarhakäsineet.

                                            
                                            Tässä vielä innokas sulhasmies odottaa ja odottaa...

                                          Paljon kiitoksia kommenteistanne edelliseen postaukseen!
                                          t. Rentukka
                                           

Väriä ja iloa pimeneviin iltoihin

Marraskuun paketti saapui sopivasti keskelle perjatainpäivän harmautta.

Yllätys oli valtava, kun laatikon sisältä paljastui täyteen pakattu käsityökori!

Täytyy myöntää että olin ihan liikuttunut tästä kaikesta.

Tuhannesti kiitoksia Salainen ystäväni!

 

 

 

Lankoihin on kiinnitetty timattineulassa pieni kalevalaisen runon säe

sekä tieto millä kasvilla lanka on värjätty.

Toivottavasti kuvaa klikkamalla näette lukea runon.

 

 

                                                         

                                    Tosi kauniit värit tulevat tuomen marjasta, lupiinin lehdestä,                   verihelttaseitikistä  ja indigosta! Nämä langat ovat todella upeita.

                  

                              Korin sisältä paljastui vielä teetä, marmedaadia ja tuoksukynttilä

syysmyrskyisen päivän varalle.

Ei varmaan haittaa, vaikka otan ne käyttöön jo ennen myrskyn tuloa,

varmuuden vuoksi!

.

 

 

Ja taas oli Snyni Karvakuonoakin muistanut, kun hän oli ajatellut pienen taskulampun nähdessään, että saattaisimme tarvita sellaista kun ulkoilemme pimeässä. Kyllä se tarpeeseen tuli!

Vaikka mieluummin tuo koira nukkuu päiväunia sisällä lämpimässä kuin uskaltautuu ulos pimeällä ;)

                                Olen tosi onnekas, kun minulla on näin mahtava Salainen neuleystävä!

                                                      Virkistävää viikonloppua!
                                                              t. Rentukka

Vielä kerran

Miisu haastoi minut vastaamaan 11 kysymykseen.  Kiitos Miisulle haasteesta.

Haasteen säännöt ovat seuraavanlaiset:

1. Kiitä antajaa ja linkitä bloggaaja, jolta haasteen sait

2. Vastaa annettuihin kysymyksiin

3. Keksi 11 uutta kysymystä, jotka haluat antaa seuraavalle

4. Valitse viisi blogia, joilla on alle 100 lukijaa ja kerro se heille jättämällä kommentti heidän blogiinsa.

Neva aamuauringossa hotellihuoneen ikkunasta kuvattuna.

1. Mikä oli ensimmäinen neuletyösi?

En muista tarkkaan, mutta ainakin virkkasin nukelle vaatteita. Neulomaan opettelu oli vaikeaa ja taisin oppia sen vasta koulussa, koska en ottanut äitini tai mummoni oppeja vastaan. Ensimmäisistä lapasistani on kuva blogissa.



Iisakin kirkko

2.      Mikä on ollut kauimmin puikoilla ollut, mutta lopulta valmistunut työsi?

Miehelleni tein villatakkia tosi kauan. Etu- ja takakappaleet tein Isoveli-langasta, ja kun ne olivat valmiit, huomasin että lanka ei riitä. Hihat neuloin 7-veikasta, jota löysin samanvärisenä (sammaleenvihreänä) kuin muut kappaleet.

 

 

 

3.    Oletko värjännyt itse lankoja?

Lankojen värjääminen on vielä kokeilematta.

     Mikä on omituisin paikka, jossa olet neulonut?

Taidan olla vähän tylsä, kun en keksi tähän yhtään omituista paikkaa. Luentosalit, odotustilat, puistot, nurmikot, terassit, auto, juna ym. sopivat neulomiseen. Vein puikot lentokoneeseenkin, mutta en pystynyt neulomaan, koska kärsin matkapahoinvoinnista.

 

 

 

 

                5.  Tilaatko käsityölehtiä?

 Novita-lehteä tilaan. Tosin olen ajatellut lopettaa senkin, koska netti on pullollaan ohjeita.

6.  Mitä mahdollinen perheesi ajattelee käsityöharrastuksestasi?

Pitävät sitä kait normaalina.   Tytär  päivittää ahkerasti toivelistaansa, eli on tyytyväinen kun äiti neuloo. Isäntä välillä huomauttaa että olen vallannut koko talon eikä hänelle jää kuin pieni nurkkaus huoneesta, jonka pitäisi olla musiikkihuone, jossa hän saa soittaa kitaraa rauhassa.

 

 

7.   Minkävärisistä langoista neulot mieluiten?

Kaikki muut värit käy paitsi musta, ainakin näin pimeänä  aikana.

Tänä vuonna on kulunut aika paljon punaista lankaa.

8. Neulotko enemmän itsellesi vai muille?

 Enemmän aikaa vievät työt teen itselle, muille sitten pienempiä, nopeasti valmistuvia.

 9. Mitä muita käsitöitä teet kuin neulot?
Haalin itselleni aivan liikaa tekemistä, ja haluaisin tehdä kaikkea paljon enemmän kuin ehdin. Sitten saan stressiä siitä ettei aika riitä ja kaapit pursuaa tarvikkeita.

 

 

 

10. Mitkä ovat lempi(neule)blogisi? Tämä on paha, koska niitä on paljon! Oma blogiluetteloni valaiskoon asiaa. Tällä hetkellä harkitsen oman blogini jatkamista tai ainakin mietin, voisiko aihepiiriä vähän monipuolistaa tai peräti muuttaa.

 

11. Millaisessa tilanteessa mieluiten neulot?

Ulkona mökin terassilla kauniina kesäpäivänä, kun ei ole kiire minnekään. Kotona paras paikka on sohva. Karvakuono kiipeää hartioitten päälle niskanlämmittimeksi, niin etten pääse karkaamaan!

 

Jostain syystä en päässyt lisäämään kuvatekstejä Pietarin kuviin, mutta varmasti nämä rakennukset ovat monelle tuttuja ennestäänkin.

 

Haastan blogini lukijat ja satunnaiset vierailijat vastaamaan Miisun kysymyksiin, enkä tällä kertaa enää esitä uusia kysymyksiä.

 

Oikein mukavaa päivänjatkoa kaikille!

t. Rentukka

 

 

Katariinan palatsissa

 

Viikko sitten sunnuntaina lähdimme pietarilaisen oppaamme kanssa linja-autolla

24 km päässä Pietarista sijaitsevaan Katariinan palatsiin eli Tsarskoe Seloon.

 Linja-autonkuljettaja  ei tuntenut reittejä niin hyvin, että olisi löytänyt

Puskinin esikaupunkialueelle

suorinta tietä, vaan kierrätti meitä ristiin rastiin pitkin kehäteitä.

Olympiatulen saapumisen vuoksi osa Pietarin valtateistä oli suljettu.

 

Kun sitten onnistuimme muiden matkustajien opastaessa kuljettajaa pääsemään perille,

 pelkäsimme ehdimmekö käydä edes palatsin sisällä, kun jo pitäisi palata takaisin.

Sisällä oli kuitenkin todella väljää ja eikä minkäänlaisia ongelmia ollut!

 

 

Katariina I puvun kopio on valmistettu paperista muotokuvan perusteella.

                                                        
                                 Pietari Suuren puoliso Katariina sai palatsin lahjaksi mieheltään.
                             Palatsi oli keisarinnan kesäasunto, jossa järjestettiin loisteliaita juhlia.

 
                     Palatsin sivuilla kulkevat käytävät ovat julkisivun mittaiset eli yli 300 m pitkät!

325 metriä pitkän käytävä yhdistää salit toisiinsa

Suuri sali lähes tyhjänä, Grand Hall

                                                    
                                                          

                                           Huoneiden sisustuksessa näkyi uskomatonta käsityötä.



maalattua tapettia

 

kultauksia ja verhoilua

huoneen seinät verhoiltu maalatulla silkillä

 



Katariina II puku

puvun hopealankakirjontaa

Kuvia löytyy netistä paljon, joten kannatta käydä tutustumassa, jos suunnittelee matkaa.
 
http://www.saint-petersburg.com/pushkin/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Katariinan_palatsi

Annetaan viiksien kasvaa!

Onnistunutta Movemberiä ihmiset!