Vapaalla

Työviikkolla riitti vauhtia, ja tuntui kuin olisi vahtinut kirppuja kopassa. Miten ne jaksavat!! Päätin, etten viikonloppuna mieti työasioita, vaan lähden virkistäytymään, eli  kävin eilen mökiltä lähikaupungissa.

Ensin tein koiran kanssa lenkin kaupungin puistossa ja koira sai etsiä uusia hajuja. Itse bongasin valtavat kasat maasta revittyjä kasveja. Kaatopaikalle viemistä ne siinä varmaan odottivat, päättelin, ja nappasin mukaani sylillisen.

Mökillä laitoin korin pohjalle sammalta ja tökin kasvit siihen. Näistä on meille iloa vielä jonkin aikaa!

Seuraavasksi suuntasin kohti lankakauppaa. Sieltä ostin  sukkalankaa ja myssylankaa.

Vaikka Kyjyjä on vielä ihan riittävästi kesken, tekee mieli suunnitella muutakin.

Molemmat langat ovat minulle uusia tuttavuuksia. Omalla kotipaikkakunnalla kun ei ole erikoisliikettä, jossa myytäisiin muutakin lankaa kuin Novitaa.

Kun tuli langakaupasta ulos, havaitsin tien toisella puolella jotain mielenkiintoista.  Entiseen antiikkikaupan taloon oli avattu kahvila sekä pikku putiikkeja. Todella mielenkiintoinen paikka. Mukaan tarttui kookosnappeja, kenialainen punottu kori, yrttiteetä sekä toffeeta, joka yllätys, yllätys, on valmistettu kotipaikkakunnallani!

Seuraavaksi poikkesin kirjakaupassa, jossa oli menossa muuttomyynti. Haalin koriini kaikkea kivaa, joilla saan ensi viikolla kirput pysymään aloillaan!! Toivottavasti :))

Nyt kuitenkin ulos nauttimaan hienosta syyspäivästä!

Syksyn värejä

Otin mökille mukaan keskeneräisen Revontuli-huivin. Olisin saanut sen valmiiksi sunnuntai-iltana, ellen olisi joutunut purkamaan. Neuloin innoissani viimeistä kerroksta, kunnes totesin, että olisikin pitänyt neuloa aina oikeaa! Milloinkohan mä onnistun lukemaan ensin ohjeen ja tekemään vasta sitten?

Maanantai-aamuna reksillä oli asiaa heti aamulla, kun minä silmät punaisina ja vettä vuotavina riisuin takkia. Selitin, että villalanka ärsyttää silmiä! Tiedä häntä, mitä ajatteli! Työpäivän jälkeen päättelin huivin, pesin ja liotin huuhteluaineessa. Aika moneen kertaan piti huuhdella ennenkuin vesi kirkastui.  

Olen tyytyväinen lopputulokseen! Tämä on ensimmäinen huivi tällä mallilla muttei varmaan viimeinen.

Mökillä katselin vähän sieniäkin. Kanttarelleja oli edelleen ja löysin myös muutaman mustan torvisienen. Jätin ne vielä kasvamaan, jos vaikka ensi viikonloppuna löytyisi lisää. Niitä on tosi vaikea havaita maahan pudonneiden lehtien seasta. Ihan niin kuin suppelovahverotkin, vaikka tietää paikat mistä niitä löytää, ensin ei meinaa löytää, ei millään....

Mustatorvisieni piilossa lehtien seassa.

Juliet-jakun uusi ilme

En ollut tyytyväinen Juliet-jakun napitusratkaisuun ja kyselin viimeksi lukijoilta vinkkejä, mitä voisin tehdä. Kiitos Auli ehdotuksesta!

Korjasin jakun nappituksen virkkaamalla Aulin ehdotaman napituslistan etukappaleen reunaan. Jos lanka olisi riittänyt, olisin virkannut myös hihansuut, mutta valitettavasti sitä ei enää ollut tarpeeksi.

Annoin jakun eilen veljenvaimolle, joka taas on jaksanut huolehtia ravustamisesta perinteisiin rapujuhliimme. Tänä vuonna niitä päästään viettämään porukalla vasta noin kuukauden kuluttua.

Nämä komeat saksiniekat ovat viime vuodelta. Nam :)

Juliet jakku SandnesGarnin Alfasta

Hirvittävän kiireinen ja stressaava päivä takana. Tiedän, että asiat pyörivät päässä vielä pitkään, mutta oikeastaan olen aika tyytyväisellä mielellä, vaikkei kaikki mennytkään ihan suunnitelmien mukaan. [huokaisee syvään] Huomenna kuulee...

Ei mennyt tässä neuletyössäkään kaikki ihan suunnitelmien mukaan. Aivan ihana malli on nimeltään Juliet, ja löysin sen Ravelryn kautta. Langan valinta ei ihan osunut kohdalleen, tai sitten olisi pitänyt tehdä vieläkin vähemmällä silmukkamäärällä. Jakusta tuli kaunis, mutta väljä. Sandnes Garnin Alfa on 85 % villaa ja 15 % mohairia, joten onhan se ihanan pehmeä, mutta varmaan myös aika lämmin. Lankaa kului kaikki varaamani 11 kerää ja kun kerässä on 60 metriä, jakku painaa 660 g, siis aika paljon. Kaiken lisäksi napitus on ruma :( .   Jotain täytyy kehitellä. Ideoita!!??

Helma on kellomainen. Ihan mukavan näköinen päälläkin.

Jakku neulottiin ylhäältä alas pyöröpuikolla nro 7 yhtenä kappaleena.

Tässä tämä ongelmakohta! Miten tehdä nappilenksuista nätimmät?

Olisiko puiset napit paremmat? Entä metallikiinnittimet norjalaistyyliin?

Kuin sillit suolassa

Päästiin käymään Turussa lauantaina niin kuin olimme suunnitelleetkin. Oli aivan mahtava päivä, vaikken nappikauppaan päässytkään!

Aurajoen rannoilla seisoi parkissa ihan käsittämättömän suuria purjeveneitä. Ennen puoltapäivää veneitä pääsi vielä hyvin katselemaan, mutta iltapäivällä väkeä oli liikkeellä jo niin paljon että kuljettiin kuin sillit suolassa.  Kertokoot kuvat puolestaan, ja näiden kuvien mukana terveiset erityisesti Kemiin!

Katso  upeita kuvia Tall Ship Regatasta Lilianna Lehdokin blogissa.

Liivi Puro Batikista

KyJy nro 17 valmistui ja on järjestyksessä neljäs valmistunut. Aloitettuja töitä on siis vielä 20 odottamassa!  Tämä liivi on ruotsalaisen Kreativ Stickning lehden kesänumerosta.

Valitsin langaksi marketin alekorista löytämäni Puro Batikin, joka on 100% akryylia. Lanka näytti kivan väriseltä, enkä tullut ajatelleeksi, miten langan raidoitus vaikuttaisi tässä mallissa, joka neulottiin kaksinkertaisella langalla.

 Takakappaleesta tuli hyvännäköinen, kun sain lankojen värinvaihdot osumaan kohdalleen.

Mutta etukappaleissa raidoituksen kanssa tulikin ongelmia. Kokeilin ensin samalla tavalla kuin takakappaleessa, mutta raidoista tuli leveitä eikä se näyttänyt hyvältä. Lopulta annoin värien sekoittua vapaasti ja lopputulos  näyttää meleeratulta. Harmittaa etten sittenkin valinnut yksiväristä puuvillalankaa. Napit puuttuvat vielä. Yksi violetti nappi minulla oli, ja  yritän löytää samantapaiset, kunhan pääsen nappikauppaan.

Ollaan menossa Turkuun lauantaina. Toivottavasti löydän napit sieltä. Jos nyt pääsen lähtemään yleensä ollenkaan; kurkku on kipeä ja kuumalla viinimarjamehulla yritän voittaa pienen flunssan alun.

Luvassa on lämmin elokuun viimeinen viikonloppu, toivottavasti!